Psalms 129

1 Many a time have they afflicted me from my youth, may Israel now say:

Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

2 Many a time have they afflicted me from my youth: yet they have not prevailed against me.

He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

3 The plowers plowed on my back: they made long their furrows.

Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

4 The LORD is righteous: he has cut asunder the cords of the wicked.

Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

5 Let them all be confounded and turned back that hate Zion.

Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

6 Let them be as the grass on the housetops, which wither before it grows up:

Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

7 With which the mower fills not his hand; nor he that binds sheaves his bosom.

Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

8 Neither do they which go by say, The blessing of the LORD be on you: we bless you in the name of the LORD.

Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.