Lamentations 5

1 Remember, O Jehovah, what is come upon us; consider, and see our reproach.

Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.

2 Our inheritance is turned to strangers, our houses to aliens.

Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.

3 We are orphans and fatherless, our mothers are as widows.

Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.

4 Our water have we to drink for money, our wood cometh unto us for a price.

Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.

5 Our pursuers are on our necks: we are weary, we have no rest.

Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.

6 We have given the hand to Egypt, [and] to Asshur, to be satisfied with bread.

Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.

7 Our fathers have sinned, [and] they are not; and we bear their iniquities.

Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.

8 Bondmen rule over us: there is no deliverer out of their hand.

Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.

9 We have to get our bread at the risk of our lives, because of the sword of the wilderness.

Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.

10 Our skin gloweth like an oven, because of the burning heat of the famine.

Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.

11 They have ravished the women in Zion, the maids in the cities of Judah.

Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.

12 Princes were hanged up by their hand; the faces of elders were not honoured.

Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.

13 The young men have borne the mill, and the youths have stumbled under the wood.

Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.

14 The elders have ceased from the gate, the young men from their music.

Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.

15 The joy of our heart hath ceased; our dance is turned into mourning.

Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.

16 The crown is fallen from our head: woe unto us, for we have sinned!

Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!

17 For this our heart is faint; for these things our eyes have grown dim,

Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet-

18 Because of the mountain of Zion, which is desolate: foxes walk over it.

Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.

19 Thou, Jehovah, dwellest for ever; thy throne is from generation to generation.

Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.

20 Wherefore dost thou forget us for ever, dost thou forsake us so long time?

Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?

21 Turn thou us unto thee, Jehovah, and we shall be turned; renew our days as of old.

Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.

22 Or is it that thou hast utterly rejected us? Wouldest thou be exceeding wroth against us?

Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?