Ezekiel 2

1 This was the vision of the likeness of the glory of the Lord. And I saw, and I fell on my face, and I heard the voice of someone speaking. And he said to me: “Son of man, stand on your feet, and I will speak with you.”

Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, seiso jaloillas, niin minä tahdon puhua sinun kanssas.

2 And after this was spoken to me, the Spirit entered into me, and he set me on my feet. And I heard him speaking to me,

Ja kuin hän puhui minun kanssani, niin minä vahvistuin hengessä, ja hän asetti minun jaloilleni; ja minä kuulteli häntä, joka puhui minun kanssani.

3 and saying: “Son of man, I am sending you to the sons of Israel, to an apostate nation, which has withdrawn from me. They and their fathers have betrayed my covenant, even to this day.

Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, minä lähetän sinun Israelin lasten tykö, jotka minusta luopuneet ovat, jotka isäinsä kanssa hamaan tähän päivään asti ovat minua vastaan rikkoneet.

4 And those to whom I am sending you are sons with a hard face and an unyielding heart. And you shall say to them: ‘Thus says the Lord God.’

Mutta ne lapset, joiden tykö minä sinun lähetän, ovat niskurit ja paatuneet sydämestä; niille pitää sinun sanoman; näin sanoo Herra, Herra:

5 Perhaps it may be that they will hear, and perhaps they may be quieted. For they are a provoking house. And they shall know that there has been a prophet in their midst.

Jos he sen kuulevat, taikka katsovat ylön, sillä se on tottelematoin huone, niin pitää heidän kuitenkin tietämän, että propheta heidän seassansa on.

6 But as for you, son of man, you should not fear them, and you should not dread their words. For you are among unbelievers and subversives, and you are living with scorpions. You should not fear their words, and you should not dread their faces. For they are a provoking house.

Ja sinä ihmisen lapsi, ei sinun pidä pelkäämän heitä, ei myös heidän sanojansa pelkäämän, he ovat tosin vastahakoiset ja terävät orjantappurat sinua vastaan, ja sinä asut skorpionein seassa; mutta ei sinun pidä pelkäämän heidän sanojansa, eikä hämmästymän heidän kasvojansa, vaikka he ovat tottelematoin huone.

7 Therefore, you shall speak my words to them, so that perhaps they may hear and be quieted. For they are provoking.

Mutta sinun pitää sanoman heille minun sanani, jos he sen kuulevat taikka katsovat ylön; sillä he ovat vastahakoiset.

8 But as for you, son of man, listen to all that I say to you. And do not choose to be provoking, as that house is a provoker. Open your mouth, and eat whatever I give to you.”

Mutta sinä ihmisen lapsi, kuules, mitä minä sinulle sanon, ja älä ole tottelematoin huone. Avaa suus ja syö, mitä minä sinulle annan.

9 And I looked, and behold: a hand was put forth toward me; there was a scroll rolled up in it.

Ja minä näin, ja katso, käsi oli ojennettu minun puoleeni, ja katso, siinä oli kääritty kirja,

10 And he spread it out before me, and there was writing on the inside and on the outside. And there were written in it lamentations, and verses, and woes.

Jonka hän avasi minun eteeni, ja se oli kirjoitettu ulkoa ja sisältä; ja siinä olivat kirjoitetut valitukset, ja huokaukset, ja voi!