Psalms 55
1 To the chief music-maker, on Neginoth. Maschil. Of David. Give hearing to my prayer, O God; and let not your ear be shut against my request.
Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
2 Give thought to me, and let my prayer be answered: I have been made low in sorrow;
Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
3 I am troubled because of the voice of the cruel ones, because of the loud cry of the evil-doers; for they put a weight of evil on me, and they are cruel in their hate for me.
koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
4 My heart is deeply wounded, and the fear of death has come on me.
Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
5 Fear and shaking have come over me, with deep fear I am covered.
Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
6 And I said, If only I had wings like a dove! for then I would go in flight from here and be at rest.
Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
7 I would go wandering far away, living in the waste land. (Selah)
Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. (Sela)
8 I would quickly take cover from the driving storm and from the violent wind.
Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
9 Send destruction on them, O Lord, make a division of tongues among them: for I have seen fighting and violent acts in the town.
Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
10 By day and night they go round the town, on the walls; trouble and sorrow are in the heart of it.
Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.
11 Evil is there; cruel rule and deceit are ever in the streets.
Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.
12 For it was not my hater who said evil of me; that would have been no grief to me; it was not one outside the number of my friends who made himself strong against me, or I would have kept myself from him in a secret place;
Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä;
13 But it was you, my equal, my guide, my well-loved friend.
vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
14 We had loving talk together, and went to the house of God in company.
jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
15 Let the hand of death come on them suddenly, and let them go down living into the underworld; because evil is in their houses and in their hearts. (Sheol h7585)
Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. (Sheol h7585)
16 As for me, I will make my prayer to God, and he will be my saviour.
Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
17 In the evening and in the morning and in the middle of the day I will make my prayer with sounds of grief; and my voice will come to his ears.
Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
18 He has taken my soul away from the attack which was made against me, and given it peace; for great numbers were against me.
Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
19 God will give thought to me; he who from early times is strong will send pain and trouble on them. (Selah) Because they are unchanged, they have no fear of God.
Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. (Sela) Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.
20 He has put out his hand against those who were at peace with him; he has not kept his agreement.
Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.
21 The words of his mouth were smoother than butter, but war was in his heart; his words were softer than oil, but they were sharp swords.
Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
22 Put your cares on the Lord, and he will be your support; he will not let the upright man be moved.
Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.
23 But you, O God, will send them down into the underworld; the cruel and the false will be cut off before half their days are ended; but I will have faith in you.
Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.
