Lamentations 5

1 Keep in mind, O Lord, what has come to us: take note and see our shame.

Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.

2 Our heritage is given up to men of strange lands, our houses to those who are not our countrymen.

Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.

3 We are children without fathers, our mothers are like widows.

Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.

4 We give money for a drink of water, we get our wood for a price.

Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.

5 Our attackers are on our necks: overcome with weariness, we have no rest.

Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.

6 We have given our hands to the Egyptians and to the Assyrians so that we might have enough bread.

Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.

7 Our fathers were sinners and are dead; and the weight of their evil-doing is on us.

Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.

8 Servants are ruling over us, and there is no one to make us free from their hands.

Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.

9 We put our lives in danger to get our bread, because of the sword of the waste land.

Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.

10 Our skin is heated like an oven because of our burning heat from need of food.

Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.

11 They took by force the women in Zion, the virgins in the towns of Judah.

Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.

12 Their hands put princes to death by hanging: the faces of old men were not honoured.

Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.

13 The young men were crushing the grain, and the boys were falling under the wood.

Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.

14 The old men are no longer seated in the doorway, and the music of the young men has come to an end.

Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.

15 The joy of our hearts is ended; our dancing is changed into sorrow.

Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.

16 The crown has been taken from our head: sorrow is ours, for we are sinners.

Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!

17 Because of this our hearts are feeble; for these things our eyes are dark;

Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet-

18 Because of the mountain of Zion which is a waste; jackals go over it.

Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.

19 You, O Lord, are seated as King for ever; the seat of your power is eternal.

Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.

20 Why have we gone from your memory for ever? why have you been turned away from us for so long?

Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?

21 Make us come back to you, O Lord, and let us be turned; make our days new again as in the past.

Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.

22 But you have quite given us up; you are full of wrath against us.

Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?