Lamentations 3
1 I am the man who has seen trouble by the rod of his wrath.
Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla.
2 By him I have been made to go in the dark where there is no light.
Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.
3 Truly against me his hand has been turned again and again all the day.
Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää.
4 My flesh and my skin have been used up by him and my bones broken.
Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni.
5 He has put up a wall against me, shutting me in with bitter sorrow.
Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.
6 He has kept me in dark places, like those who have been long dead.
Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet.
7 He has put a wall round me, so that I am not able to go out; he has made great the weight of my chain.
Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin.
8 Even when I send up a cry for help, he keeps my prayer shut out.
Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.
9 He has put up a wall of cut stones about my ways, he has made my roads twisted.
Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.
10 He is like a bear waiting for me, like a lion in secret places.
Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona.
11 By him my ways have been turned on one side and I have been pulled in bits; he has made me waste.
Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt.
12 With his bow bent, he has made me the mark for his arrows.
Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi.
13 He has let loose his arrows into the inmost parts of my body.
Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset.
14 I have become the sport of all the peoples; I am their song all the day.
Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.
15 He has made my life nothing but pain, he has given me the bitter root in full measure.
Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla.
16 By him my teeth have been broken with crushed stones, and I am bent low in the dust.
Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun.
17 My soul is sent far away from peace, I have no more memory of good.
Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen.
18 And I said, My strength is cut off, and my hope from the Lord.
Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus.
19 Keep in mind my trouble and my wandering, the bitter root and the poison.
Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä.
20 My soul still keeps the memory of them; and is bent down in me.
Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu.
21 This I keep in mind, and because of this I have hope.
Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon.
22 It is through the Lord's love that we have not come to destruction, because his mercies have no limit.
Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:
23 They are new every morning; great is your good faith.
se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.
24 I said to myself, The Lord is my heritage; and because of this I will have hope in him.
Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.
25 The Lord is good to those who are waiting for him, to the soul which is looking for him.
Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.
26 It is good to go on hoping and quietly waiting for the salvation of the Lord.
Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua.
27 It is good for a man to undergo the yoke when he is young.
Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.
28 Let him be seated by himself, saying nothing, because he has put it on him.
Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut.
29 Let him put his mouth in the dust, if by chance there may be hope.
Laskekoon suunsa tomuun-ehkä on vielä toivoa.
30 Let his face be turned to him who gives him blows; let him be full of shame.
Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.
31 For the Lord does not give a man up for ever.
Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;
32 For though he sends grief, still he will have pity in the full measure of his love.
vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.
33 For he has no pleasure in troubling and causing grief to the children of men.
Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.
34 In a man's crushing under his feet all the prisoners of the earth,
Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa,
35 In his turning away the right of a man before the face of the Most High.
kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä,
36 In his doing wrong to a man in his cause, the Lord has no pleasure.
kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan-eikö Herra sitä näkisi?
37 Who is able to say a thing, and give effect to it, if it has not been ordered by the Lord?
Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt?
38 Do not evil and good come from the mouth of the Most High?
Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä?
39 What protest may a living man make, even a man about the punishment of his sin?
Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa?
40 Let us make search and put our ways to the test, turning again to the Lord;
Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö.
41 Lifting up our hearts with our hands to God in the heavens.
Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa.
42 We have done wrong and gone against your law; we have not had your forgiveness.
Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi,
43 Covering yourself with wrath you have gone after us, cutting us off without pity;
olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä;
44 Covering yourself with a cloud, so that prayer may not get through.
olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse.
45 You have made us like waste and that for which there is no use, among the peoples.
Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa.
46 The mouths of all our haters are open wide against us.
Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme.
47 Fear and deep waters have come on us, wasting and destruction.
Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen.
48 Rivers of water are running down from my eyes, for the destruction of the daughter of my people.
Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden.
49 My eyes are streaming without stopping, they have no rest,
Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä
50 Till the Lord's eye is turned on me, till he sees my trouble from heaven.
siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta.
51 The Lord is unkind to my soul, more than all the daughters of my town.
Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden.
52 They who are against me without cause have gone hard after me as if I was a bird;
Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni.
53 They have put an end to my life in the prison, stoning me with stones.
He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä.
54 Waters were flowing over my head; I said, I am cut off.
Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa.
55 I was making prayer to your name, O Lord, out of the lowest prison.
Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä.
56 My voice came to you; let not your ear be shut to my breathing, to my cry.
Sinä kuulit minun huutoni: "Älä peitä korvaasi minun avunhuudoltani, että saisin hengähtää".
57 You came near in the day when I made my prayer to you: you said, Have no fear.
Sinä olit läsnä silloin, kun minä sinua huusin; sinä sanoit: "Älä pelkää".
58 O Lord, you have taken up the cause of my soul, you have made my life safe.
Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni.
59 O Lord, you have seen my wrong; be judge in my cause.
Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus.
60 You have seen all the evil rewards they have sent on me, and all their designs against me.
Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
61 Their bitter words have come to your ears, O Lord, and all their designs against me;
Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
62 The lips of those who came up against me, and their thoughts against me all the day.
Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää.
63 Take note of them when they are seated, and when they get up; I am their song.
Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna.
64 You will give them their reward, O Lord, answering to the work of their hands.
Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot.
65 You will let their hearts be covered over with your curse on them.
Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi.
66 You will go after them in wrath, and put an end to them from under the heavens of the Lord.
Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta.
