Psalmi 94

1 Bože osvetniče, Jahve, Bože osvetniče, pokaži se.

Sinä koston Jumala, Herra, sinä koston Jumala, ilmesty kirkkaudessa.

2 Ustani ti što sudiš zemlju, po zasluzi plati oholima!

Nouse, maan tuomari, kosta ylpeille heidän tekonsa.

3 Dokle će bezbošci, Jahve, dokle će se bezbošci hvastati?

Kuinka kauan jumalattomat, Herra, kuinka kauan jumalattomat saavat riemuita?

4 Dokle će brbljati, drsko govoriti, dokle će se bezakonici hvastati?

Ne syytävät suustaan julkeita sanoja, ne röyhkeilevät, kaikki nuo väärintekijät.

5 Tlače narod tvoj, Jahve, i baštinu tvoju pritišću;

Sinun kansaasi, Herra, he runtelevat, ja sinun perintöosaasi he rasittavat.

6 kolju udovicu i pridošlicu, sirotama život oduzimlju

He tappavat leskiä ja muukalaisia ja murhaavat orpoja.

7 i govore: “Jahve ne vidi! Ne opaža Bog Jakovljev!”

Ja he sanovat: "Ei Herra sitä näe, ei Jaakobin Jumala sitä huomaa".

8 Shvatite, lude u narodu: bezumni, kad ćete se urazumiti?

Ymmärtäkää, te kansan järjettömät, ja te tomppelit-milloin te tulette järkiinne?

9 Onaj što uho zasadi da ne čuje? Koji stvori oko da ne vidi?

Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi?

10 Onaj što odgaja narode da ne kazni - Onaj što ljude uči mudrosti?

Joka kansat kasvattaa, hänkö ei rankaisisi, hän, joka ihmisille opettaa tiedon?

11 Jahve poznaje namisli ljudske: one su isprazne.

Herra tuntee ihmisten ajatukset; sillä he ovat kuin tuulen henkäys.

12 Blago onom koga ti poučavaš, Jahve, i učiš Zakonu svojemu:

Autuas se mies, jota sinä, Herra, kuritat ja jolle sinä opetat lakisi,

13 da mu mir udijeliš od nesretnih dana, dok se grob kopa zlikovcu.

antaaksesi hänelle rauhan pahoilta päiviltä, kunnes jumalattomalle on kaivettu hauta!

14 Jer neće Jahve odbaciti naroda svojega i svoje baštine neće napustiti;

Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä perintöosaansa heitä,

15 jer će se pravo dosuditi pravednosti i za njom će ići svi čestiti srcem.

vaan oikeus on vielä noudattava vanhurskautta, ja kaikki oikeamieliset seuraavat sitä.

16 Tko će ustati za me protiv zlotvora? Tko će se zauzeti za me protiv zločinaca?

Kuka nousee minun puolelleni pahoja vastaan, kuka asettuu minun rinnalleni väärintekijöitä vastaan?

17 Da mi Jahve ne pomaže, brzo bih sišao u mjesto tišine.

Ellei Herra olisi minun apuni, pian minun sieluni asuisi hiljaisuuden maassa.

18 Čim pomislim: “Noga mi posrće”, dobrota me tvoja, o Jahve, podupire.

Kun minä ajattelen: "Minun jalkani horjuu", niin sinun armosi, Herra, minua tukee.

19 Kad se skupe tjeskobe u srcu mome, tvoje mi utjehe dušu vesele.

Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni.

20 Zar je bezbožno sudište u savezu s tobom kad nevolje stvara pod izlikom zakona?

Onko yhteyttä sinun kanssasi turmion tuomioistuimella, jossa väkivaltaa tehdään lain varjolla,

21 Nek' samo pritišću dušu pravednog, nek' osuđuju krv nedužnu:

ahdistetaan vanhurskaan sielua ja tuomitaan syylliseksi viaton veri?

22 Jahve mi je utvrda, Bog - hrid utočišta moga.

Mutta Herra on minun linnani, Jumalani on minun suojakallioni.

23 Platit će im bezakonje njihovo, njihovom će ih zloćom istrijebiti, istrijebit će ih Jahve, Bog naš.

Hän kostaa heille heidän ilkityönsä ja hukuttaa heidät heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heidät.