< 诗篇 66 >

1 一篇诗歌,交与伶长。 全地都当向 神欢呼!
Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa,
2 歌颂他名的荣耀! 用赞美的言语将他的荣耀发明!
veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys.
3 当对 神说:你的作为何等可畏! 因你的大能,仇敌要投降你。
Sanokaa Jumalalle: "Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!" Sinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun edessäsi.
4 全地要敬拜你,歌颂你, 要歌颂你的名。 (细拉)
Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. (Sela)
5 你们来看 神所行的, 他向世人所做之事是可畏的。
Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan.
6 他将海变成干地,众民步行过河; 我们在那里因他欢喜。
Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä.
7 他用权能治理万民,直到永远。 他的眼睛鉴察列邦; 悖逆的人不可自高。 (细拉)
Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. (Sela)
8 万民哪,你们当称颂我们的 神, 使人得听赞美他的声音。
Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä.
9 他使我们的性命存活, 也不叫我们的脚摇动。
Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.
10 神啊,你曾试验我们, 熬炼我们,如熬炼银子一样。
Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan.
11 你使我们进入网罗, 把重担放在我们的身上。
Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme.
12 你使人坐车轧我们的头; 我们经过水火, 你却使我们到丰富之地。
Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.
13 我要用燔祭进你的殿, 向你还我的愿,
Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni,
14 就是在急难时我嘴唇所发的、 口中所许的。
joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui.
15 我要把肥牛作燔祭, 将公羊的香祭献给你, 又把公牛和山羊献上。 (细拉)
Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. (Sela)
16 凡敬畏 神的人,你们都来听! 我要述说他为我所行的事。
Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.
17 我曾用口求告他; 我的舌头也称他为高。
Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.
18 我若心里注重罪孽, 主必不听。
Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.
19 但 神实在听见了; 他侧耳听了我祷告的声音。
Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.
20 神是应当称颂的! 他并没有推却我的祷告, 也没有叫他的慈爱离开我。
Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa.

< 诗篇 66 >