诗篇 123

1 上行之诗。 坐在天上的主啊， 我向你举目。

Matkalaulu. Minä nostan silmäni sinun puoleesi, joka taivaissa asut.

2 看哪，仆人的眼睛怎样望主人的手， 使女的眼睛怎样望主母的手， 我们的眼睛也照样望耶和华—我们的 神， 直到他怜悯我们。

Katso, niinkuin palvelijain silmät katsovat heidän isäntäinsä käsiin, ja niinkuin palvelijattaren silmät katsovat hänen emäntänsä käsiin, niin meidän silmämme katsovat Herran, meidän Jumalamme, puoleen, kunnes hän armahtaa meitä.

3 耶和华啊，求你怜悯我们，怜悯我们！ 因为我们被藐视，已到极处。

Ole meille armollinen, Herra, ole meille armollinen. Sillä kylliksi olemme jo saaneet ylenkatsetta.

4 我们被那些安逸人的讥诮 和骄傲人的藐视，已到极处。

Sielumme on jo kyllänsä saanut suruttomien pilkasta, ylpeitten ylenkatseesta.