创世记 42
1 雅各见埃及有粮，就对儿子们说：“你们为什么彼此观望呢？
Mutta kun Jaakob sai tietää, että Egyptissä oli viljaa, sanoi hän pojillensa: "Mitä epäröitte?"
2 我听见埃及有粮，你们可以下去，从那里为我们籴些来，使我们可以存活，不至于死。”
Ja hän sanoi: "Katso, minä olen kuullut, että Egyptissä on viljaa. Menkää sinne ja ostakaa meille sieltä viljaa, että pysyisimme hengissä emmekä kuolisi."
3 于是，约瑟的十个哥哥都下埃及籴粮去了。
Niin kymmenen Joosefin veljeä lähti ostamaan viljaa Egyptistä.
4 但约瑟的兄弟便雅悯，雅各没有打发他和哥哥们同去，因为雅各说：“恐怕他遭害。”
Mutta Benjaminia, Joosefin veljeä, Jaakob ei lähettänyt hänen veljiensä mukana, sillä hän pelkäsi, että häntä kohtaisi jokin onnettomuus.
5 来籴粮的人中有以色列的儿子们，因为迦南地也有饥荒。
Niin Israelin pojat tulivat muiden tulijain mukana ostamaan viljaa, sillä Kanaanin maassa oli nälänhätä.
6 当时治理埃及地的是约瑟；粜粮给那地众民的就是他。约瑟的哥哥们来了，脸伏于地，向他下拜。
Mutta Joosef oli vallanpitäjänä maassa; hän myi viljaa kaikelle maan kansalle. Niin Joosefin veljet tulivat ja kumartuivat hänen edessään kasvoilleen maahan.
7 约瑟看见他哥哥们，就认得他们，却装作生人，向他们说些严厉话，问他们说：“你们从哪里来？”他们说：“我们从迦南地来籴粮。”
Ja Joosef näki veljensä, ja hän tunsi heidät, mutta tekeytyi heille vieraaksi, puhutteli heitä ankarasti ja kysyi heiltä: "Mistä te tulette?" He vastasivat: "Kanaanin maasta tulemme, ostamaan elintarpeita".
8 约瑟认得他哥哥们，他们却不认得他。
Ja Joosef tunsi veljensä, mutta he eivät tunteneet häntä.
9 约瑟想起从前所做的那两个梦，就对他们说：“你们是奸细，来窥探这地的虚实。”
Silloin Joosef muisti unet, jotka hän oli nähnyt heistä, ja sanoi heille: "Te olette vakoojia; olette tulleet katsomaan, mistä maa olisi avoin".
10 他们对他说：“我主啊，不是的。仆人们是籴粮来的。
He vastasivat hänelle: "Ei, herra; palvelijasi ovat tulleet ostamaan elintarpeita.
11 我们都是一个人的儿子，是诚实人；仆人们并不是奸细。”
Me olemme kaikki saman miehen poikia, olemme rehellisiä miehiä; palvelijasi eivät ole vakoojia."
12 约瑟说：“不然，你们必是窥探这地的虚实来的。”
Mutta hän sanoi heille: "Ei ole niin, vaan te olette tulleet katsomaan, mistä maa olisi avoin".
13 他们说：“仆人们本是弟兄十二人，是迦南地一个人的儿子，顶小的现今在我们的父亲那里，有一个没有了。”
He vastasivat: "Meitä, sinun palvelijoitasi, on kaksitoista veljestä, saman miehen poikia Kanaanin maasta; nuorin on nyt kotona isämme luona, ja yhtä ei enää ole".
14 约瑟说：“我才说你们是奸细，这话实在不错。
Joosef sanoi heille: "Niin on, kuin olen teille puhunut: te olette vakoojia.
15 我指着法老的性命起誓，若是你们的小兄弟不到这里来，你们就不得出这地方，从此就可以把你们证验出来了。
Näin te tulette koeteltaviksi: niin totta kuin farao elää, te ette pääse täältä lähtemään, ellei nuorin veljenne tule tänne.
16 须要打发你们中间一个人去，把你们的兄弟带来。至于你们，都要囚在这里，好证验你们的话真不真，若不真，我指着法老的性命起誓，你们一定是奸细。”
Lähettäkää yksi joukostanne noutamaan veljenne tänne, mutta teidän muiden on jääminen tänne vangeiksi, että koeteltaisiin, oletteko puhuneet totta; muuten, niin totta kuin farao elää, te olette vakoojia."
17 于是约瑟把他们都下在监里三天。
Ja hän panetti heidät vankeuteen kolmeksi päiväksi.
18 到第三天，约瑟对他们说：“我是敬畏 神的；你们照我的话行就可以存活。
Mutta kolmantena päivänä Joosef sanoi heille: "Jos tahdotte elää, niin tehkää näin, sillä minä olen Jumalaa pelkääväinen:
19 你们如果是诚实人，可以留你们中间的一个人囚在监里，但你们可以带着粮食回去，救你们家里的饥荒。
jos olette rehellisiä miehiä, niin jääköön yksi teistä, veljeksistä, vangiksi vankilaan, jossa teitä säilytettiin, mutta te muut menkää viemään kotiin viljaa perheittenne nälänhätään.
20 把你们的小兄弟带到我这里来，如此，你们的话便有证据，你们也不至于死。”他们就照样而行。
Ja tuokaa nuorin veljenne minun luokseni. Jos teidän puheenne siten todeksi vahvistuu, niin vältätte kuoleman." Ja heidän täytyi tehdä niin.
21 他们彼此说：“我们在兄弟身上实在有罪。他哀求我们的时候，我们见他心里的愁苦，却不肯听，所以这场苦难临到我们身上。”
Mutta he sanoivat toinen toisellensa: "Totisesti, me olemme syylliset sen tähden, mitä teimme veljellemme; sillä me näimme hänen sielunsa tuskan, kun hän anoi meiltä armoa, emmekä kuulleet häntä. Sentähden on meille tullut tämä tuska."
22 吕便说：“我岂不是对你们说过，不可伤害那孩子吗？只是你们不肯听，所以流他血的罪向我们追讨。”
Ruuben vastasi heille sanoen: "Enkö minä sanonut teille: 'Älkää tehkö pahoin nuorukaista vastaan!' Mutta te ette kuulleet minua; katsokaa, nyt kostetaan hänen verensä."
23 他们不知道约瑟听得出来，因为在他们中间用通事传话。
Mutta he eivät tienneet, että Joosef ymmärsi heitä, sillä hän puhui heille tulkin kautta.
24 约瑟转身退去，哭了一场，又回来对他们说话，就从他们中间挑出西缅来，在他们眼前把他捆绑。
Ja hän kääntyi pois heistä ja itki. Sitten hän kääntyi taas heihin päin ja puhui heidän kanssaan. Ja hän otti heidän joukostaan Simeonin ja vangitutti hänet heidän nähtensä.
25 约瑟吩咐人把粮食装满他们的器具，把各人的银子归还在各人的口袋里，又给他们路上用的食物，人就照他的话办了。
Ja Joosef käski täyttää heidän säkkinsä viljalla ja panna jokaisen rahat takaisin hänen säkkiinsä sekä antaa heille evästä matkalle. Ja heille tehtiin niin.
26 他们就把粮食驮在驴上，离开那里去了。
Ja he sälyttivät viljansa aasien selkään ja lähtivät sieltä.
27 到了住宿的地方，他们中间有一个人打开口袋，要拿料喂驴，才看见自己的银子仍在口袋里，
Kun sitten eräs heistä yöpaikassa avasi säkkinsä syöttääkseen aasiansa, huomasi hän rahansa säkin suussa.
28 就对弟兄们说：“我的银子归还了，看哪，仍在我口袋里！”他们就提心吊胆，战战兢兢地彼此说：“这是 神向我们做什么呢？”
Hän sanoi veljilleen: "Minulle on annettu rahani takaisin; katso, se on minun säkissäni". Silloin heidän sydämensä vavahti, ja he katsoivat säikähtyneinä toisiinsa sanoen: "Mitä Jumala on meille tehnyt?"
29 他们来到迦南地、他们的父亲雅各那里，将所遭遇的事都告诉他，说：
Tultuansa isänsä Jaakobin luo Kanaanin maahan he ilmoittivat hänelle kaikki, mitä heille oli tapahtunut, ja sanoivat:
30 “那地的主对我们说严厉的话，把我们当作窥探那地的奸细。
"Mies, joka on sen maan valtiaana, puhutteli meitä ankarasti ja kohteli meitä, niinkuin olisimme olleet maata vakoilemassa.
31 我们对他说：‘我们是诚实人，并不是奸细。
Mutta me sanoimme hänelle: 'Olemme rehellisiä miehiä emmekä mitään vakoojia;
32 我们本是弟兄十二人，都是一个父亲的儿子，有一个没有了，顶小的如今同我们的父亲在迦南地。’
meitä on kaksitoista veljestä, saman isän poikia; yhtä ei enää ole, ja nuorin on nyt kotona isämme luona Kanaanin maassa'.
33 那地的主对我们说：‘若要我知道你们是诚实人，可以留下你们中间的一个人在我这里，你们可以带着粮食回去，救你们家里的饥荒。
Mutta mies, sen maan valtias, sanoi meille: 'Siitä minä saan tietää, oletteko rehellisiä miehiä: jättäkää yksi veljistänne minun luokseni; ottakaa sitten viljaa perheittenne nälänhätään.
34 把你们的小兄弟带到我这里来，我便知道你们不是奸细，乃是诚实人。这样，我就把你们的弟兄交给你们，你们也可以在这地做买卖。’”
Ja menkää ja tuokaa nuorin veljenne luokseni, saadakseni tietää, ettette ole vakoojia, vaan rehellisiä miehiä. Sitten minä annan teille veljenne takaisin, ja te saatte vapaasti liikkua maassa'."
35 后来他们倒口袋，不料，各人的银包都在口袋里；他们和父亲看见银包就都害怕。
Kun he sitten tyhjensivät säkkinsä, niin katso, kunkin rahakukkaro oli hänen säkissään; ja nähdessään rahakukkaronsa he sekä heidän isänsä peljästyivät.
36 他们的父亲雅各对他们说：“你们使我丧失我的儿子：约瑟没有了，西缅也没有了，你们又要将便雅悯带去；这些事都归到我身上了。”
Ja heidän isänsä Jaakob sanoi heille: "Te teette minut lapsettomaksi; Joosefia ei enää ole, Simeonia ei enää ole, ja Benjamininkin te tahdotte viedä minulta; kaikki tämä kohtaa minua".
37 吕便对他父亲说：“我若不带他回来交给你，你可以杀我的两个儿子。只管把他交在我手里，我必带他回来交给你。”
Ruuben vastasi isälleen sanoen: "Saat surmata minun molemmat poikani, jos en tuo häntä sinulle takaisin; anna hänet minun huostaani, niin minä tuon hänet sinulle takaisin".
Mutta hän sanoi: "Ei minun poikani saa lähteä teidän kanssanne, sillä hänen veljensä on kuollut, ja hän on yksin jäljellä; jos onnettomuus kohtaa häntä matkalla, jolle aiotte lähteä, niin te saatatte minun harmaat hapseni vaipumaan murheella tuonelaan". (Sheol h7585)
