Ka La 3

1 Pakai lunghanna tanggolla kon hungpotdoh thohgimna chu keima tahin kamuchet ahi.

Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla.

2 Aman vah jouse daltanin, Muthim laha eipuilut e.

Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.

3 Nilhum keijin avel vellin keima dounan ka chunga a khut a lamin ahi.

Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää.

4 Aman kaphe leh kavun agotsah jenge. Kagu kachang jong a sungoi jengin ahi.

Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni.

5 Aman lunggimna leh gentheina eisun khumin chatmo hellin eilha tai.

Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.

6 Aman mithisa ho bangin, Muthim laha eivuiye.

Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet.

7 Aman pal eikai khumin, Keima ka jamdoh thei tapoi. Thihkhao gihtahin jong eikan chah e.

Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin.

8 Keima kapengjah jeng vang'in, Aman ka taona adalten del tai.

Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.

9 Songpal sangtah in ka lampi akhah tannin; Ka lampi eisuh setpeh e.

Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.

10 Keima man dingin, Kei le vompi bang in kiselin eichang lei.

Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona.

11 Aman ka lampia kon in eimanin eimal tel tel in, Hesoh genthei le panpi beiyin eilhai.

Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt.

12 Aman athal-pou aloisalin, Keima abidoiyin eineiye.

Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi.

13 Ka lungchang laitaha, Athalchang chu a kaplut jenge.

Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset.

14 Kamiten nuisatbepseu kahi tai. Nilhum keijin musetna la eisah khum uve.

Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.

15 Aman lunggimna jengin eisu dimin, Lungkhamna khacheh khon chu eidon sah e.

Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla.

16 Aman songchang eilhai sahin, vutvai laha eilehluttan ahi.

Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun.

17 Chamna chu eilah mang pehin, Phatthei channa ding chu keidin gelphah ahi tapoi.

Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen.

18 Ka loupina nikho akichai tan, Pakaiya ka kinepna jouse jong ahomkiu ahitai, tin kakap jah jeng tai.

Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus.

19 Kathoh gimna leh ka lengvaina hinkho hin eisugim thei val jeng e.

Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä.

20 Ka thohgimna le in le kagentheina hi, seiya seijou hoi ahita poi.

Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu.

21 Ahin hiche hi kahin geldoh teng, Kinepna kanei jou jin ahi:

Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon.

22 Pakai neingailutna dihtah chun beitih anei pon, Amikhotona jong atangdeh poi.

Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:

23 A kitahna hi longlou ahin, Ami khotona jong jingkah sehin athah jingin ahi.

se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.

24 Kahinna ka lhagaovin aseijin Pakai hi keima gou ahi. Hijeh chun Ama a kakinepna hi umjing ahije.

Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.

25 Pakai ging jingte leh hinna dinga hol jing tedinga phatah ahi.

Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.

26 Hijeh chun Pakaija konna huhhing na muna dinga thipbeh cha nga hat angaije.

Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua.

27 Chu leh khan don laiya Ama angsunga kipehlut leh Ami thununna koljon kikhum lut aphai.

Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.

28 Ama chu Pakaiyin atohsah nomna dung juiyin thipbeh in aching seh in ngah jing hen.

Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut.

29 Amaho chun amaijun tollam ngatnu henlang kijammu hen ajeh chu amahon ajona leh akinepna’u dung jui'a amu thei diu ahi.

Laskekoon suunsa tomuun-ehkä on vielä toivoa.

30 Amaho chun a ngei phe bengho chu alangkhat jong dopeh uhenlang agalmi ten anoise nau jong kisan u-hen.

Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.

31 Ajeh chu koi macha hi Pakaiyin apaidoh paipai aum poi.

Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;

32 Aman lungkhamna asosahje vang'in ami khotona dimset jeh chun angailutna ahop jinge.

vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.

33 Ajeh chu Pakai hi milungkham sahle alungthim sunhat peh ahi along lhaina ahipoi.

Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.

34 Mihon gamsunga songkullut hochu akelngoi tol chotpha jongle’u,

Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa,

35 Hitobang miho chun Pathen douna in midang chan ding dolho lahpeh jongleu,

kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä,

36 Chuleh aman a thutan nauva achanding dol’u thudih chu chansah hih jong leu, hitiho jouse Pakaiyin amu sohkei hilou ham?

kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan-eikö Herra sitä näkisi?

37 Pakai phatsah louva koiham thilho hung soh doh na ding thupeh neithei ding chu?

Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt?

38 Chungnungpen Pathen in thilpha le thilse ahin sosah ji hilou ham?

Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä?

39 Chuti ahileh mihon eiho e-chonset jeh uva engbolna e-chan jiuhi i-kiphin thei ding uham?

Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa?

40 Chuti louvin, eihon e-chonnau hi kikhuol’u hitin chuleh Pakai kom’a iki lehei kit lou diu ham?

Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö.

41 Eihon e-lung thim ule e-khut’u Van Pathen anga domsangu hitin seiju hite,

Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa.

42 Keiho nangma dounan ka chonse tauvin nangman nei ngaidam pouvin ahi,

Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi,

43 Nangman nalung hanna neibuh lhah khum tauvin chuleh khotona beihelin neidel khumun nei that gam tauve.

olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä;

44 Mei lah’a na kiselin, katao na’u na kom ahung lhung jou tapoi,

olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse.

45 Nangman chitin namtin laha thet le notthapin nei koitauvin ahi.

Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa.

46 “Ka melmateuvin Keiho dounan thu asei sei jingun.

Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme.

47 Keiho kichat le tijatnan Ka dimset tauve, Ajeh chu keiho kimana, kisugepa amang thah kahitauve.”

Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen.

48 Ka miteu kisuhmang jeh'in, Ka mitlhi’u twilon in along e!

Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden.

49 Kamitlhiu tanglou helin alonge; Tang lou ding ahi,

Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä

50 Pakaiyin Vanna konna ahin vetsuh, Ahin lainatpi tokah un,

siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta.

51 Jerusalem Chanute khankho gelnan, Ka lungthim hi apohkeh ding akisa jing’e.

Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden.

52 Keiman kasuhset louhel galmin, Vaacha bangin eideljam e.

Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni.

53 Kokhuh’a ei nolutun, Ka chunga song eiset khume.

He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä.

54 Ka luchang geiyin twiyin eichupin, “Athi ding kahitai” tin ka peng jah’e.

Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa.

55 Ahin kokhuh sunga konin, Pakai, Nangma kahin kouve.

Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä.

56 Nangman ka kouna najan, “Kataona nei sanpehin, Panpi ngehna a kataona nei san peh e!”

Sinä kuulit minun huutoni: "Älä peitä korvaasi minun avunhuudoltani, että saisin hengähtää".

57 Keiman kahin kou chun nangma na hung in “kicha hih in” neiti.

Sinä olit läsnä silloin, kun minä sinua huusin; sinä sanoit: "Älä pelkää".

58 Pakai nangman ka thutanpa nahin, ka chung thu neiseipehin! Ajeh chu eihuhdoha Nang na hi.

Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni.

59 Pakai amahon ka chunga i-chan geija thilse abol’u hitam namu sohkeiye, kathu nei kholtohpihin lang, kadihna neitahlang pehin,

Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus.

60 Ka galmiten kei douna tohgon aneiyu Nangman nahesoh keiye.

Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan.

61 Pakai nangin eitaitomnao na jasoh keijin chuleh ka chunga thilse abolgot hou jong na hesoh keiye.

Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan.

62 Ka galmite ka chunga akihou un Keima dounan akihou lhi jingun ahi.

Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää.

63 Amaho khu ven! Atoupetu hihen adinpetu hijongle, keima nuisatna la jeng asaove.

Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna.

64 Pakai ka chunga thilse abol jouseu hi, Amaho chunga chuhsahin.

Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot.

65 Amaho hi lungtahna leh sei ngailouna lungthim penlang, Achunguva sapsetna chuh sah in.

Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi.

66 Achung uvah na lunghanna chuhsah inlang, Pakai vansem ho noi jahin amaho khu suhmang tan.

Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta.